Eilen Kami pääsi pitkästä aikaa tekemän jotain järkevää! Kyseessä siis tiistain aksatreenit.

Ekalla radalla tahkottiin ensiksi riman 8 ylhäällä pysymisen kanssa ja kun koira kuumeni siitä, alkoi roiskua keinun jälkeinenkin rima eli eli 5. Ja kun nämä saatiin kuntoon, ei meinannut koira löytää keppejä vaan singahti niiden sijaan hypylle 6... Jonkun verran siis säätämistä, mutta pysyi koira sentään hyppysissä vaikka aika ylitsepursuavan onnellinen olikin...

Toka rata meni sitten jo vähän paremmin. Hyppy 12 oli aavistuksen vaikea, kun itse jäin puomin ja putken oikealle puolelle ja putkesta tultua Kami kääntyy aina suoraan katsomaan mua eikä tahtonut huomata hyppyä edessä päin. Mutta kyllähän sekin sieltä sitten löytyi.

Treenien jälkeen tyhjensi koira pitkästä aikaa koko ruokakupinkin, ei se näköjään paljoa syökkään, jos ei saa paljoa tehdäkkään...  Sunnuntaiset Hyvinkään kisat jäi siis väliin sen anturahaavan takia, mutta nyt alkaa näyttää siltä, että se olisi paranemaan päin. Pidetään peukkuja... 

Kulunut viikko on ollut melko aikaansaamaton. Raksalla ei tapahtu suurta edistystä ennenkuin saadaan joku vetelemään sähköjä. Tai saadaan edes urakoija ja kamat ja ruvetaan itse vetämään... No lukot on sentään saatu ulko-oviin, mutta niissäkin on jotain häikkää, ei toimi ihan niinkuin pitäisi.  Seinämateriaaleja on yritetty metsästää, mutta on vähän tyyristä se meidän haluamamme paneeli... Niin joo, ja kahden ekan sähköurakkatarjouksen hintaero on about 10 000 €! Toiset haluaa töitä, toiset ei...

Aksa-treeneissä oltiin viime tiistaina, siellä oli kohtalaisen haastava kepeille vienti... Matka keinulta kepeille oli pitkähkö ja kepit 90-asteen avokulmassa. Keinun ja keppien välissä vasemmalla oli vielä hyppy tyrkyllä. Jos yritti vetää oikealle, ettei vaan koira lähde hypylle, mentiin keppien tokaan väliin ja jos yritti tähdätä ekaan väliin, hypättiin hyppy... Ja keppien loppuun tehtiin poispäinkäännös 180 astetta ja hyppy leijeröiden eli koira meni keppien toisella puolen, ohjaaja toisella. Se onnistui hienosti vaikkei olla aiemmin Kamin kanssa moista kokeiltukaan.

Sunnuntain kisat ATT:llä jäi meiltä sitten väliin, kun Kami sai perjantaina vasemman etujalan ranteessa olevaan anturaan vekin. Ei se kauhean syvä ole, mutta aukeaa aina välillä ja tihkuttaa verta :( Sunnuntaina luulin sen jo olevan parempi, mutta eilen tutkailtuani sain todeta, ettei olekkaan... Ei muuta kuin tossua ostamaan, ettei lumi raapisi sitä joka lenkillä auki.

Nyt on muutamissa viime agitreeneissä ollut vähän ohjaajalla asenne hukassa... No johan se homma hetken aikaa pelittikin, joten kai tämäkin taantuma oli odotettavissa.

Lauantaina käytiin Tainan kanssa hallilla ja ajattelin alkuun "vetäistä" perjantaina treenaamani radan, kun se oli vielä kentällä. Muutama este tosin oli vaihtanut paikkaa eli ei ollut enää ihan sama rata. Kami taisi tuumata, että kyllä mä tän radan jo osaan ja paino menemään ihan omin-nokkinensa... Suunta oli joo oikea, mutta vailla kontrollin häivää :( No onneksi toisella kentällä tehty uusi rata meni vähän paremmin.

Tiistaina oli Tapsan treenit.

Alku oli suht haastava, putken jälkeisellä hypylle piti koira saada hyvin käännettyä ja hidastettua vauhtia, kun seuraava väli oli oikeesti tosi lyhyt. Ekalla kerralla onnistu, mutta kepeille Kami ei osunut oikeaan väliin. Ja mitä useamman kerran alkua yritettiin, sitä huonommin se tuntu menevän. Kami vaan lisäsi koko ajan vauhtia ja paineli omaan tahtiinsa... No tokalla kierroksella sitten saatiin taas parempi suoritus ja kaikki kohdat mentyä suht ok. Ohjaaja oli siis saanut käännettyä toivottomuuden tunteen aggressioksi ja ohjauksen päälle!

Eilen käytiin vielä epiksissäkin avoimessa luokassa kisaamassa. Haastava oli rata!

Alussa oli suht vaikea pyöritys, jonka sain sentään tehtyä, ei tosin kauhean sulavasti. A:n jälkeisen hypyn Kami hyppäsi väärältä puolelta, joten siinä kohdin tuli hylly. Kohdan 13-14 ajattelin rataantutustumissea ottaa varmaan päälle ja kiertää puomin oikealta puolelta, mutta ennen rataa tulin siihen tulokseen, että treenaamaan tänne on tultu ja teinkin sen leijeröimällä eli jäin puomin vasemmalle puolen. Hyvin upposi Kami pussiin! Kaarrokset oli aika laajoja, mutta kontaktit malttoi koira sentään ottaa hyvin. Ja lopussa vielä hypyn 18 jälkeen Kami karkasi putkeen, kun joku ei enää ohjannut... Mutta oli se koira sentään jotenkin kuulolla, ei tosin kauhean hyvin, kun kaarteet oli mitä oli.

Nyt täytyy hetkeksi jättää ylimääräiset "hömpöttelykäynnit" hallilla väliin ja treenata vain ajatuksella sillon kun sinne menee. Muuten alkaa näköjään mennä turhan villiksi... Ja treenattavien asioiden listalle on tipahtanut vinot hypyt ja tiistain treenin keppikulma.

No onpas viikko taas vilahtanut ohi... Mä olen palannut taas töihin ja kun töiden jälkeen painuu suoraan raksalle, niin eipä sitä paljoa muuta ole ehtinyt tehdä. Kamikin on pääasiassa vaan möllöttänyt raksalla... :( No pääsi se maanantaina vähän aksaamaan ja samoin eilen. Eilen sattu hallissa olemaan lämpökin päällä, joten mikäs sen mukavampaa :) Muut päivät onkin sitten ollut aktiviteettien osalta lähellä nollaa...

Nyt kun Kami saa vähän hintsusti huomiota, onkin se tekemisen into aivan eri luokkaa kuin ennen. Jotain turhia temppuja ollaan iltasin naksuteltu ja tarjontaa löytyy... Kamin asenteen innoittamana Lassekin innostui tänään opettamaan koiralle jalkalampun himmenninkytkimen käyttöä. Noin 10 minuutin ja jokusen possunkielenpalasen jälkeen homma näytti jo tältä:

Raksalla työn alla on tällä hetkellä väliseinien runkojen rakentelu ja ne alkaa kohta jo olla valmiinakin! Sitten pitäisi saada vedettyä sähköjohtoja paikalleen, että voi ruveta ummistamaan seiniä. Aikas jänskää...

Tässä rakenteilla vessan ja vierashuoneen välinen seinä, vierashuoneen oikealla puolen vaatehuone ja sen jälkeen työhuone. Styroksipinot on jo olohuoneen puolella:

Olohuonetta, ikkunat on meidän makuuhuoneen puolella ja takan takana kodinhoitohuone (sekä tekninen tila, pukuhuone jne.):

Ja olohuoneesta toiseen suuntaan:

Vaikka tuota olohuone-keittiön vinoa sisäkattoa on moneen kertaan jouduttu kiroamaan, niin kyllä se vaan tuo ihan oman ilmeensä tuolle isolle tilalle. Tasakattona se olisi aika plattu.

Tänään lähdettiin Tainan ja Kisun kanssa Hyvinkäälle kisaamaan. Muutenkin paikalla oli 1-luokassa hyvä kelpie-edustus: Yty, Visa ja Vinka.

Eka rata oli Ritva Herralan käsialaa. Muuten ihan perusmeininkiä, mutta loppu aavistuksen kimurantti. Kami kulki oikein kivasti, ei ollut ollenkaan tuntua, että "nyt räjähtää käsiin". Keppien jälkeen, kolmanneksi viimeisellä esteellä, hetken jo olin katsovinani, että ohi menee, mutta eipä mitä. Nollalla maaliin ja voitto kotiin 66:n koirakon kisasta. Eeva ja Yty tulivat oikein hienolla radalla kakkosiksi :D

Toka rata olikin sitten huomattavasti kimurantimpi. Alussa putken ja keppien välinen kuvio jännitti ja samoin loppu. Ja pussista moni koira syöksyi ohjaajan jalkoihin... Vielä ennen rataa arvoin muutamaa kohtaa kahden vaiheilla, että miten tehdä, mutta päädyin vissiin oikeisiin valintoihin. Yksi rima tuli alas, kun ohjaaja oli pahasti hypyn edessä, mutta muuten oikein mallikasta menoa ja hyvä fiilis jäi. Aika olisi taas oikeuttanut voittoon, mutta minkäs teet kun menee vitosen ottamaan ;)

Tokan radan voitto meni kanssa muuten kelpukoille, hyvä Visa ja Lotta!

Jahas, jos ensi vuodelle uskaltaisi kirjoittaa tavoitteita ylös. Tälle vuodelle en uskaltanut, kun vuosi sitten ei vielä oikein osannut sanoa, että tuleeko tosta koirasta kuinka yhteistyökyvykäs... Vuosi osoittautui kuitenkin hyväksi, ylitti odotuksetkin monessa suhteessa. Kerrataas ensin tämän vuoden saldo:

AGILITY: Kisaura korkattiin ja yksi nollavoitto napattu.

TOKO: Alkuvuodesta en olisi uskonut, että kisaamaan vuoden aikana päästään, mutta niin vaan mentiin kesken Kamin "panoloman" ja ykköstulos saatiin, vaikka koira oli täysin kuitti.

HAKU: Treeneissä on käyty vaihtelevan ahkerasti ja päästy viime kerroilla ilmaisutreenejäkin aloittelemaan.

PAIMENNUS: Jäi kesällä valitettavan vähälle, kun ajat ei vaan sopinut mulle :(

Lisäksi tuli käytyä kolmesti näyttelyissä. Junnuluokasta Kami sai ERI:n ja kahdesti nuorten luokasta EH:n. Ylitse odotusten tämäkin, kun wörkeistä ei pahemmin näyttelyissä pidetä.

Sitten ensi vuoden tavoitteet:

AGILITY: Treenejä ja kisoja vaan ahkeraan. Treeneissä täytyy jatkaa hyppyihin keskittymistä, rimoja ei tiputella p**kele. Kisoissa tarttis saada koira paremmin hyppysiin, kun tuntuu, että se siellä kuumuu aivan liikaa. Tulostavoitteena on saada koira kolmosluokkaan.

TOKO: Avoimesta luokasta ykköstulos. Sitten katotaan taas jaksaako lajia jatkaa kohti voittaja-luokkaa. Alunperin oli tarkoitus Kamin kanssa hakea TK2-koulutustunnus, mutta enpä taida jaksaa samaa luokkaa useampaa kertaa kisata. Ei agility-kisoissakaan koskaan mennä kahdesti samaa rataa... Avoimen luokan liikkeet on jo kutakuinkin hallussa, nyt tosin rapistumaan päin kun on jäänyt lajin treenaus totaalisesti pois aikataulusta. Ehkä taas kevväämmällä...

HAKU: Rullailmaisu kuntoon. Esineruutua harrastellaan satunnaisesti, mutta usein, lähinnä koiran viihdyttämistarkoituksessa. Kisoihin tässä lajissa tuskin ollaan koskaan menossa.

PAIMENNUS: Tämäkin laji on meillä vain harrastustasolla, kun vaatisi varmaan omat lampaat ja kohtalaisen paljon aikaa & ymmärtämystä, että kisaamaan pääsisi. Mutta tavoitteena on ehtiä paimentamaan useammin kuin tänä vuonna.

Eiköhän sitä siinä, varsinkin kun pääosan vapaa-ajasta toistaiseksi vie tuo raksaus...

Tänään päästiin Kaisan maneesiin paimentamaan lampaita. Edellisestä kerrasta taitaakin olla puolisen vuotta... Viime kesänä jäi paimennukset suht vähiin, kun ajat ei vaan sopinut yksiin. Mutta tauko näytti tehneen terää! Tai sitten osuutensa on sillä, että Kami on muutenkin kehittynyt huomattavasti viksummaksi syksyn aikana.

Aloitettiin suuntien muistelulla eli Kami sai painaa laumaa ympäri vasempaan ja oikeaan. Etäisyys välillä tuppaa olemaan turhan pieni, mutta hyvin oli jutun juoni muistissa. Ja ah, niin rauhallista käytöstä, ei lainkaan kiihtymistä tai lampaiden pölläyttelyä. Muutamat tasapainoon hakeutumiset ja siellä maahanmenot otettiin kanssa, koira toimi oikein kivasti.

Toisessa harjoituksessa lauma oli maneesin nurkassa, josta koiran piti se nostaa irti ja kuljetus vastakkaiseen kulmaan. Siellä koira maahan, kun lampaat on nätisti nurkassa ja sama homma toiseen suuntaan jne. Kami uskaltaa aika hyvin änkeä jo lampaiden ja seinän väliin, vähän tosin menee ehkä liiallisella "voimalla" ja lauma meinaa lähteä vähän ärhäkkään, mutta odota-käskytkin meni tänään läpi eikä lauma jyrännyt mua kertaakaan.

Voi vitsit kun oli kivaa! Iski pieni paimennuskipinä taas...