Tänään oli pentukurssilla teemana agility! Löyty Kamistakin virtaa ihan eri tavalla kuin viimeksi.

Ensimmäiseksi treenattiin hyppyä, rima tietenkin maassa. Hyppyä mentiin kolmella tavalla, ensiksi vastaanottaen eli vetäjä piti koiraa kiinni ja minä kutsuin sitä hypyn takaa. Seuraavaksi oli eteenlähetys eli jätin lelun esteen taakse ja sitten mentiin yhdessä toiselle puolelle ja lähetin Kamin siivekkeiden välistä Eteen-käskyn säestyksellä. Lopuksi vielä mentiin kuljettaen eli lelu esteen taa ja juostaan yhtä aikaa sen luo, koira tietty siivekkeiden välistä ja mä vierestä. Kuljetuksessa oli se ongelma, että Kami lähti kyllä lelua kohti, mutta siivekkeiden jälkeen kääntykin mua vastaan LEIKITÄÄN-fiiliksellä eikä juossut lelulle asti. Harjottelin kuljetusta vielä itsekseni heittämällä ensiksi lelun toiselle puolelle ja sillon Kami juoksi lelulle asti eikä hyökkinyt mua päin.

Seuraavaksi harjoteltiin putkea, sehän onkin jo Kamille vanha juttu. Ja putkihullukin se jo on, joka kerta kun mennään putken ohi, se yrittää väkisin rynniä sisälle... Ei väliä vaikka olisi putki kuinka pitkä ja mutkikas.

Kontakteja harjoteltiin "vauvapuomilla" ja siinäkin nostettiin koira alastulolle ja se sai tassutella alas syömään namia, harmi kun en tajunnut ottaa kosketusalustaa mukaan.

Keppejä harjoteltiin neljällä kepillä kädellä ohjaten, tässä vaiheessa huomasi, että koira alko jo vähän väsyä, kun ei hommasta meinannut tulla mitään kun se syöksy vaan niin kovin lelun perään. No saatiin kuitenkin joku "onnistunut" suoritus.

Lopuksi vielä pari kertaa pussia ja minirengas. Kamia ei kumpikaan hätkäyttänyt, pussiakaan en ehtinyt kuin vähän raottaa ja se tuli jo läpi. Tulisi varmaan ilman apujakin. Aika vekkuli!

Lopuksi mentiin metsään koko kahdeksan koirakon porukka ja päästettiin pennut vapaaksi. Hetken päästä vetäjä käskikin jokaisen kutsua koira luokseen ja ottaa sen kiinni. No siitäkös häslinki tulee kun kahdeksan ihmistä yrittää samaan aikaa kimittää pennulleen... Kaikki muut saivat koiransa suht nopeesti luokseen, mutta Kami paini dobermanin pennun kanssa kuulematta mitään... Eikä dobberikaan omistajaansa kuullut. Lopulta Kami sattui hetkeksi vilasemaan mua ja mä lähdin juoksemaan karkuun jollon se tuli perässä ja sain sen kiinni. Hetken yksin riekuttuaan antautui myös dobberi ;-) Pennut uudestaan irti ja toisella kiinniotolla tuli Kamikin suht nopeesti luokse, karkuun tosin juoksin varoiksi sillonkin niin varmasti lähtee perään.

Oli kyllä ihan superhauska"treenikerta", kyllä toi agility taitaa olla sittenkin Kamin laji ;-) Vaikka mistähän sitä ikinä voi pennusta tietää...