Lauantaina kävin lääkärissä, kun kurkkukipu oli yltynyt aivan sietämättömäksi ja paikallisen terveyskeskuksen lääkäri moneen kertaan kurkkuun kurkisteltuaan lähetti mut vielä TYKSiin kurkkupolille tsekattavaksi, kun epäili, että mulla olisi joku perätönsilliaskeesi. Pari tuntia piti odotella, että lääkäri tuli osastokierrokselta ja sitten oli vielä joku potilas ennen mua eli kivasti koko päivä vierähtikin siellä kökkiessä, mutta onneksi mitään paisetta ei nielusta löytynyt, ainoastaan paha tulehdus. Antibojootit alkoivat heti hyvin puremaan ja tiistaina olin jo ihan hyvin treenikunnossa. Ja pakkohan se oli treeneihin päästä, kun rata oli niin jänskä!
Suureksi yllätykseksi rata oli meille ihan helppo nakki! Kakkoshypyllä piti vaan vähän rintamasuuntaa kääntää, että koira lähti takaakiertoon, enkä itse jäänyt laskeutumislinjalle, muuten meni heti ihan nappiin. =D Kohtaan 6-8 kokeiltiin sitten toisenlaistakin ohjausta, että tuli jotain treenattavaa. Alkuperäinen ajatukseni oli tehdä niisto kutosella ja sitten kasiputkeen lähetys tuolta putkien välistä ja se toimi ihan hyvin. Kokeiltiin kuitenkin niinkin, että kutonen tehtiin pyörityksellä, jossa piti muistaa lähettää koira ajoissa hypylle ja itse samalla liikkua jo kohti 7-putken oikeaa puolta. Koira putkeen, itse jäädään putkien väliin ja otetaan koira sieltä välistä kasiputkelle ja itse siis mentiin kasin ulkokautta ysille. Hyvin toimi tämäkin, vaikken olisi uskonut, että Kami osaa seiskalta kääntyä oikealle, mutta niin se vaan nätisti kääntyi, kun itse oli koiran mennessä putkeen oikealla puolella ja reilusti ohi putken suuaukon. Hauskaa!