Kennelleiri 2011 onnellisesti pulkassa. Takana neljä päivää hellettä, harrastelua ja hyvää seuraa Pohjois-Karjalassa, Kiteellä. Majoituksesta ja ruuasta vastasi Villa Taivaannasta. Kiva paikka ja valtavan hieno nurmikenttä aksailuja varten!
Matkaan oli alun perin tarkoitus lähteä keskiviikkona, jolloin olisin ajellut Nooran ja Entin luo Hämeenlinnaan ja sieltä sitten yöllä jatkettu yhdessä eteenpäin kohti Kiteetä. Entti-mokoma vaan saikin vesihännän ja komennuksen saikulle, joten mulle tuli keskiviikkona vähän hätä, että mistäs sitä saisi matkaseuraa, yksin tuo matka on niin kovin pitkä ajella. Varsinkin yötä myöden, kun aamulla klo 10 piti olla perillä. Onnistuin sitten liftaamaan Erjan ja Tapsan karavaanin kyytiin. Ei muuta kuin töistä äkkiä kotio, kamat kasaan ja Paimioon ja sieltä matkaan. Jotain 8-9 tuntia taisi matka kestää, asuntovaunu perässä kun ei paljoa kaahailla. Kami ja Ledi matkusti mun kanssa takapenkillä ja vetivät kiltisti unta palloon koko matkan. Kiteellä oltiin joskus kahden maissa yöllä, nukuttiin muutama tunti vaunussa ja eikun paimentamaan.
Paimennuksessa oli vaihteeksi päivä, jolloin käskyt ei tahdo ihan mennä läpi. Ja lampaat oli liukkaita livistämään… Kaisa yritti jo useampaan kertaan kehottaa saamaan raivarin, jotta koira heräisi kuulolle, mutta kyllähän se piti odottaa siihen asti, että pakka hajosi aivan täysin. Ei muuta kuin Kaisa vaihtamaan lampaita ja minä herättelin koiraa. Sitten alko käskytkin mennä läpi, lampaat vaan olivat vieläkin vilkkaampia, joten poispäinajoa ei saatu etenemään ollenkaan. Kuljetettiin sitten vain tasapainossa ja räpellettiin häkitys. Toka kierros tehtiin pienellä aitauksella ja palauteltiin vaan kaaria ja varsinkin niiden etäisyyksiä. Olipas hikinen päivä.
Perjantaina oli aksapäivä. Torstain helteistä otettiin opiksi ja eka ryhmä aloitti treenit aamulla kuudelta, meidän ryhmä aloitti puoli yhdeksän ja junnukoirat treenasi illansuussa. Katja piti treenit ja oli aika hauskanen rata sekä hyvä meininki. Vähän vaati viilausta muutama kohta ja hyvä tuli! Päivä menikin sitten seurustellessa ja helteessä köllötellessä.
Lauantaina aksattiin lisää, nyt kouluttajana oli Elina Kalenius. Ihan sikahyvää menoa! Ekassa osiossa vaati viilausta yksi päällejuoksukohta, ne on aina vaan mun heikkous. Tokassa osiossa mentiin radan loppupätkä, joka oli se vaikeampi osuus, mutta sehän meni kerralla nappiin. Tehtiin sitten vielä pariin kohtaan eri ohjauksella ja taas ihan nappiin. Siihen oli hyvä lopettaa vaikka treeniaikaa oli vielä jäljellä. Seuraavaksi olisi kuitenkin alkanut väsy painaa ja olisi kenties alkanut rimojen roiskinta. Illalla tein radan vielä kerran kokonaan läpi, oli se niin hauska.
Sunnuntaille olin ilmottautunut paimennukseen, mutta en jaksanut ruveta sumplimaan itselleni ja koirilleni kyytiä sinne, kun en ollutkaan omalla autolla liikenteessä. Mentiin sitten Kamin kanssa aksaamaan, vähän sellasta hupiaksaa vuorostaan :D Ja iltapäivällä lähdettiin köröttelemään kotio. Kotona olin puolen yön jälkeen ja kun koirat oli nukkuneet taas koko matkan niin eikös sitä sitten rallattu vuorostaan koko yö…
Led oli oikein mallikelpoinen leirikaveri, siitä ei pahemmin vaivaa ollut. Kamista nyt tietysti puhumattakaan. Ja molemmat saivat uusia leikkikavereita, hauskimmin molemmilla leikit sujuivat nuorisokoirien Sinuksen ja Helmin kanssa. Helmi oli meidän kämppiskin. Aivan mahti leiri! Mitä nyt yöunia vähän lämpö häiritsi…
*Edit* Lisätääs pari treenivideota. Ekassa pätkässä mennään koko Elinan treenirata. Suoran putken ja A:n välinen kuvio vähän levahtaa (päällejuoksu...) ja A:n jälkeinen rima tipahtaa. Riman tippuminen vähän mutkistaa jatkoa, kun kyseinen hyppy hypättiin vielä kahdesti. Ja sitten homma tökkii ihan pussin jälkeiselle hypylle asti. Tokassa videossa lyhyempi pätkä, A:ta edeltävä osuus edelleen levähtää, mutta A:n jälkeen aika nappi veto.
