Eilen piti mennä joka tapauksessa hallilla käymään tiedostustoimikunnan asioissa, joten kun Tapsa soitti ja kysy haluunko hänen treeneihin "täytteeksi" niin piti sitten pakata treenikamppeet mukaan.

Rata oli kutakuinkin tämän näköinen, mittasuhteet nyt on niin sun näin kun on nopeasti muistista piirretty. Pituus on ainakin vähän kauempana kuin oikeasti

1238654156_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ekalla yrityksellä rata meni ihan sähellykseksi, olipas se hullun näköistä, vai mitenkäs Tapsa sen ilmaisi... Mä siis jäin kolmosesteellä (pituus) pahasti jälkeen, kun varmistelin tiukkaa käännöstä kakkoselle. Sitten Kami säntäsi kohti nelosputkea, mutta kun lopetin itse ohjaamisen siinä uskossa, että kyllä se jo sinne menee, niin tulikin epäusko koiralle, että pitääkö putkeen mennä. Kutosputken oletin olevan A:n toisella puolen (muilla putki oli siis u-mutkana, kun menivät putken sijaan A:n), joten odotin koiraa edellisestä putkesta A:n edessä ja vasta yrittäessäni lähettää koiraa A:n alla olevaan putkeen, huomasin sen olevankin A:n oikealla eikä vasemmalla puolen. Ja niin edelleen... Kauhia vauhti, KAUHIA kaahotus koko rata.

No tokalle yritykselle sitten jo vähän tsempattiin. Kakkosesteelle sain hienon tiukan kurvin (olikos se nyt sitten käärmekäsiohjaus?), mutta Kamihan sujahtikin mediriman ali, kun oli niin kiire. Eikä edes korvat tiputtanut rimaa... Sitä sitten muutamaan kertaan tahkottiin, että sain Kamin hyppäämään tiukassakin mutkassa esteen yli eikä sujahtamaan ali. Vaikka alas laitettiin toinen rimakin, niin silti jätkä vaan paineli ali... Nelosputkeen ohjaus oli kanssa muutamaan kertaan multa vähän puutteellista, mutta saatiin sentään lopuksi (mun mielestä) oikein hyvä suoritus koko radalta ja treenien toista rataa ei tehtykään, kun mun piti siirtyä jutustelemaan niistä tiedotustoimikunnan asioista.

Mutta hyvä treeni saatiin aikaiseksi. Tänään otetaankin sitten omatoimitreeneissä työn alle A-este, saas nähdä kuinka käy.