Viikonloppuna Kami alkoi viimein vapautua pennun seurassa, ei enää jännitä ollenkaan niin paljoa. En tiedä johtuiko "vapautuminen" siitä, että viikossa on ehtinyt tottua pentuun vai siitä, että itse skarppasin asennemuutoksen kanssa: Kamille enemmän privaatihuomiota, jotta se tietää olevansa ykkönen ja vähemmän pennun kanssa lässytystä, varsinkin kun Kami on paikalla. Hellin sitä sitten salaa kahdenkesken ;)

Eilen illalla pojat löysivät yhteisleikin nimeltä hammaspaini. Voi sitä kähjäyksen riemua... Painileikit ja järkevän rajoissa pysyvät vetoleikit on sisällä ok, sitten jos riehaannutaan jahtausosastolle, lentävät koirat ulos jäähylle. Ja kun jäähyn jälkeen pentu ei millään malttanut lopettaa leikkiä, tuli sille häkkikomennus. Se on kyllä ihanaa, että vaikka tyyppi on ihan kierroksilla niin häkkiin rauhoittuu hetkessä ja käy nukkumaan. Häkin ovi tullee siis heilumaan tiuhaan, kun tarvii saada väsymysriekunnat katkeamaan.

Aamullakin pentu oli heti Kamin kimpussa kun kerran keksi miten sen kanssa leikitään. Saas nähdä meneekö tämä systeemi vielä ihan mahottomaksi...

Mutta kyllä ne sitten välillä söpöstellen nukkuvatkin:

1306137022_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

5 päivää pentu onnistui olemaan ihan sisäsiistikin, tänä aamuna tuli pissat lattialle, kun en tajunnut, että toisella oli niin kova hätä. Oli vissiin illalla vielä juonut itsensä täyteen. Mutta hyvällä mallilla tämä puoli siis. Toisaalta pentu on ollut vain max. 6-tuntisia päiviä yksin eli ihan täyttä työpäivää ei vielä ole joutunut pidättämään. Sekin tässä taitaa olla kohta vielä edessä.